Vaatteiden aatteet?

1/3

 

Voisin sanoa, että kaikki alkoi äidistäni.

 

Äitini on hieno nainen. Hänellä on aina yllään tilaisuuteen sopiva asu ja kengät. Huulipunan sävy on aina oikea. En muista, että olisin koskaan ajatellut äitini vaatteiden olevan jotenkin noloja tai epäsopivia, vaan olen katsellut häntä aina ihaillen. Kun olin aivan pieni, äitini valitsi meille yhteensopivat asut.

 

Huulipunaa en ole oppinut käyttämään, mutta pukeutuminen ja vaatteiden valitseminen on minulle tärkeää. Se, mitä aamulla puen päälleni, vaikuttaa koko päivän mielialaan. Vaatteiden täytyy istua hyvin ja tuntua mukavilta. Ennen kaikkea niiden täytyy näyttää minulta.

 

Kun minut vihittiin papiksi kolme vuotta sitten, pohdin paljon pukeutumistani. Minkälaiset vaatteet ovat papille sopivia? Voisinko edelleen käyttää omia vaatteitani yhdistettynä pantapaitaan? Onko papin edes sopivaa olla kiinnostunut vaatteista?

Vähän ennen vihkimystä kävin pukeutumisneuvojalla valitsemassa jakkupuvun.  Hankin myös Valonsäteen. Ajattelin, että virallisen pukeutumisen kautta saisin vahvistusta pappeuteen ja pappis-identiteetin rakentumiseen.

 

Valonsäde on kaunis asu ja käytän sitä mielelläni. Kuitenkin katsoessani peiliin se ylläni, en täysin tunnista itseäni. Jokin asussa ei käy täysin yksiin sen kanssa, mitä minä olen. Ehkä nykyään käytän sitä useimmiten tilanteissa, joissa kaipaan viran tuomaa turvaa, esimerkiksi hautajaisissa. Muulloin pääosin valitsen ”omat vaatteeni” pantapaidan pariksi.  

Pappi edustaa kirkkoa, kohtaamilleen ihmisille hän on kirkon kasvot. Siksi minulle on tärkeää, etten ulkoisella olemuksellani, vaatteillani luo mielikuvaa kirkosta joka on kaukana tästä maailmasta. Haluan myös pukeutumisellani näyttää, että me papit olemme ihan tavallisia ihmisiä. Sillä en varmaankaan ole ainoa, joka on kuullut seurakuntalaisen suusta lauseen ”et ole kyllä yhtään sellainen kuin tavalliset papit”. Vaikka uskon, että meitä tavallisia pappeja on Suomen Siion täynnä. Pappeja, jotka pukeutuvat nahkatakkiin, pipoon tai pillifarkkuihin. Pappeja, joilla on räikeänväriset hiukset, suuret korvakorut, lävistyksiä kasvoissa tai koukeroisia tatuointeja. Pappeja, joilla on mustien hautajaiskenkien lisäksi kaapissa tennarit, nahkabuutsit tai pupukorvakengät. Pappeja, jotka ovat aivan samanlaisia, tavallisia ihmisiä kuin seurakuntalaisensakin.

 

Vaatteet eivät ole aatteet, vaikka synodaalikokouksen ympärillä pyörineen keskustelun voisi luulla todistavan toisin. Mutta jos se, että puen jakkupuvun sijaan virkapaidan päälle raidallisen puseron, tekee minusta helpommin lähestyttävän, on vaatevalintani selvä. Ehkä se myös tekee samalla kirkonoven kynnyksestä hieman matalamman. 

 

Kirjoittaja: Karin Airaksinen

Instagram: @pantapaidassa

Jaa
Jaa
Please reload

Uusimmat tekstit

November 29, 2019

November 25, 2019

Please reload

Arkisto
Please reload

evästeet

tilaa uutiskirje
Subscribe to our newsletter
  • Facebook Social Icon
  • Pinterest Social Icon
  • Instagram Social Icon

Osuuskunta Pyhävaate & kaikki taivaan tavarat 2019.