Pue virka päällesi

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran 9.10.2016 Pyhävaatteen vanhassa blogissa.

Tiesitkö että Latvian luterilaiset papit pukeutuvat mielellään siniseen papinpaitaan? Tämän sain kuulla kesällä Strasbourgissa järjestetyssä ekumeenisessa seminaarissa. Seminaari ei käsitellyt papin vaatetusta, vaan luterilais-katolisia dialogeja. Vaatteista kuitenkin puhuttiin varmasti suosituimpana vapaa-ajan aihepiirinä. Vaatteet ovat helppo papillinen puheenaihe. Vaatteista on vaaratonta aloittaa keskustelu ja se alkaa kuin huomaamatta, kunhan vain yhdellä edes on virka-asu päällä. Vaatteet on vähän niinkuin kysyisi säästä, mutta samalla keskustelunavaus antaa luvan myös syvällisempään teologiseen pohdintaan. Vaattekeskustelu on vain kivenheiton päässä virkateologiasta.

Seminaarin osalistujalistan valossa ei ehkä olisi houkuttanut pukea papin paitaa päälle. Listalla komeili latvialaisen papin lisäksi katolisia pappeja. Latvian kirkko oli vain hetki sitten päättänyt poistaa kirkkolaista kohdan, joka mahdollisti naisten vihkimisen papeiksi. Mitähän mahtavat minusta papin paidassa miettiä, pohdin.

Koska olin pukenut virkapaidan päälleni, vastausta ei tarvinnut kuitenkaan odottaa kauan. Pian filippiiniläinen isä lyöttäytyi hymyillen seuraani: "Oi, sinut on ordinoitu. Tiesitkö, minua jännitti tulla tänne kun listalla oli niin paljon luterilaisia", hän paljasti. Myös latvialaisen kanssa keskustelu sujuu rakentavassa hengessä. Hän kävi läpi kirkkonsa tekemän päätöksen ja totesi, että päätöstä voitaisiin määräenemmistöllä jälleen muuttaa jos synodi niin päättää. Ymmärsin, että häntä oli varmaan jännittänyt minua enemmän, sillä osallistujalistassa oli aika monta virkasiskoa.

Papinpuvun pukemiselle on keskustelunavaustakin tärkeämpiä syitä. Sitä viestiä ei voi väheksyä että paita kertoo vastaantulijalle: "minua voi lähestyä, olen valmis keskustelemaan."

Vaate kertoo myös muusta. Hiljattain papinpaidat joutuivat photoshoppauksen uhriksi. Itänaapurimme luterilaisille panta naisen kaulassa oli liikaa, joten sensuuri iski. Sensuuri ei kuitenkaan ole kokemukseni mukaan yleistä. Roomalaiskatolisten osalta olen saanut vain positiivista vastaanottoa paitoineni. Kuinkahan monta kaverikuvaa maailmalla jo kiertääkään? Kaverikuvia kahdesta pantapaidasta, joista toinen luterilainen, toinen katolilainen. Sama verka, olkoonkin että virkateologiasta ei olla vielä yksimielisiä. Ja ollaanhan me siinä teologiassakin löydetty jo paljon samaa.

Saanko ottaa sinusta valokuvan?" kysyy myös hollantilainen reformoitu pappi jumalanpalveluksen jälkeen. "Tottakai". Edellisenä viikonloppuna Nigerian helluntailaiset poseerasivat yksi toisensa jälkeen pastorin kanssa kuvassa. Nainen viran tunnuksissa, varsinkin albassa ja stolassa, on vielä eksoottinen näky monien keskuudessa. Mutta mielelläni käyn kuvaan mukaan. Ja onhan sitä meiltä pyydettykin. Jokin aika sitten facebookissa kiersi viesti heiltä, jotka eivät saa vielä kutsumustaan seurata: "normalisoikaa näkyä". Sama viesti sopii mielestäni kaikille sukupuolesta riippumatta. Kulkekaa rohkeasti. Antakaa uskonne ja kulttuurinne näkyä. Emme me elä niin sekulaarissa maailmassa kun katukuva näyttää. Normalisoikaa näkyä.

Kirjoittaja: Heidi Zitting